Askel yläasteelle on suuri hyppy kohti tulevaisuutta. Tuota hyppyä odottelin itse 11-vuotiaana TV:n ääressä kun Apollo 11 laskeutui kuuhun. Neil Armstrong lausui historialliset sanansa astuessaan 21.7.1969 klo 02.56 (UTC) kuun pinnalle.
”Tämä on pieni askel ihmiselle, jättiläisharppaus ihmiskunnalle.
(That's one small step for (a) man, one giant leap for mankind.) “ Lähde: Wikipedia
Tuosta historiallisesta hetkestä tuli juuri kuluneeksi 51 vuotta. Kerrottakoon että Suomessa TV lähetti ohjelman Kuustudio, jota seurasin herkeämättä koko lähetysajan. Ohjelma sisälsi Apollo 11-kuulennon vaiheita ja ensimmäisen kuukävelyn historiallisia hetkiä, ja sitä varten Yleisradion studioon Pasilaan oli koottu suora televisiolähetys. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen televisiossa esitettiin ohjelmaa yöaikaan. Nyt ” hieman ” vanhempana en ole aivan varma pitikö minut television ääressä tuolloin tieteellinen kiinnostus vai lähetysaika. Lähetyksen laatu oli karmea, ja historiallisten Armstrongin sanojen päälle puhuttiin. Mitäpä siitä, se oli silti aivan mahtavaa!
Apollo 11 muutti maailmaa uskoakseni paljon enemmän kuin useimmat aikalaiset edes haaveilivat. Tietotekniikan nopea kehitys, pakastekuivattu ruoka, rikkaimuri ja paljon muuta uutta yhdistettiin useimmiten muuhun kuin kuuhurjasteluun. Mummot ja vaarit olivat jopa sitä mieltä että kukaan ei voi lentää niin kauas, ja kyseessä onkin laajamittainen petkutus.
Mikä on New Space?
Lähde/suora lainaus julkaisusta: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjasta 2020:8 AVAUS – Avaruuden uuden toimintaympäristön turvallisuusulottuvuudet ja liiketoiminta Ari-Matti Harri, Juha-Matti Liukkonen, Christopher Rowley, Mika Aaltola, Antti Näsilä, Juhani Huovelin
Uuden avaruuden aika – näin Suomi pääsee mukaan ja pysyy turvallisena. Ihmiskunta on astunut uuden, kaupallisen avaruuden aikaan.
Se tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia, mutta samalla myös uusia turvallisuusuhkia. Järkevällä hallinnolla ja järkevästi kohdennetuilla hankinnoilla voimme vivuttaa itsemme muiden avulla omia voimiamme korkeammalle – niin liiketoiminnassa kuin kyvyssämme huolehtia Suomen turvallisuudesta. Avaruuden uusi aika alkoi, koska avaruusteknologian kehittyminen, pienentyminen ja erityisesti laukaisupalvelujen halventuminen ovat kuluneen digitalisaation vuosikymmenen aikana laskeneet avaruustoiminnan kustannuksia radikaalisti. Käytännössä kaikki valtiolliset toimijat ja pienehköt yritykset ja muut organisaatiot pystyvät toteuttamaan omia satelliittihankkeitaan. Ennen avaruus oli parin suurvallan kilpakenttä ja satelliitit isoja – nyt NASA ostaa yksityisiltä alihankkijoilta rahtipalveluja avaruusasemille ja avaruuteen nostetaan pikkusatelliittien parvia. Oman valvontasatelliitin saa taivaalle puolella miljoonalla eurolla. Dinosaurusten aika on ohi ja pienemmät toimijat valtaavat elintilaa. Samaan aikaan avaruudessa toimivien järjestelmien tuottaman datan määrä, kattavuus ja monipuolisuus on moninkertaistunut. Tämä mahdollistaa täysin uusia sovelluksia ja palveluita, jotka perustuvat avaruudesta ja Maan pinnalta tehtyjen havaintojen tehokkaaseen yhdistämiseen. Siksi kansainvälisesti puhutaan New Space -ilmiöstä. Se tarkoittaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2018 avaruussektorille sijoitettiin ennätykselliset 3,2 miljardia dollaria yksityistä pääomaa – tätä murrosta kutsutaan New Space Economyksi, kaupallisen avaruuden ajaksi.
Avaruusjärjestelmiin perustuu jo nyt kymmenen prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi paikannus- ja navigaatiopalvelut, sään ennustaminen, ympäristön ja ilmastonmuutoksen seuranta sekä monet maa- ja metsätalouden palvelut perustuvat satelliittien tarjoamiin ratkaisuihin. Myös 5G-standardiin ollaan määrittelemässä 10 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:8 yhteistoimintaa satelliittien kanssa. Suuntaus on selvä, ja siksi Suomen kannattaa vetää yhteen omaa vahvaa osaamistaan avaruustoiminnasta ja nostaa se uudelle tasolle. Avaruuspohjaiset kaupalliset ratkaisut ovat luonnostaan globaaleja. Kiertoradoilla ei ole kielimuuria.
New Space Economy – Kaupallisen avaruuden aika
Space X:n kevään ja kesän toiminnan vilkkaus on esimerkki siitä, että kaupalliset avaruuslennot ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat kustannustehokkaita, ja myös luotettavia. Avaruusinternet on jo lähitulevaisuutta. Euroopassa arvioidaan että jokainen panostettu euro on tuonut yhteiskuntaan kaksi lisää, USA:ssa lasketaan jokaisen dollarin tuoneen seitsemänkertaisen tuoton. Onko sitten ihme että sijoittajat ovat aktiivisesti avaruusalalla.
Mahdollisuudet, jotka aiemmin kuuluivat vain suurvaltioille ovat myös pienten maiden hyödynnettävissä. Mutta siihen tarvitaan aktiivisuutta ja osaamista, kyvykkyyttä jolla on kysyntää. Kyvykkyyttä taas ei saa kaupasta vaan kehittymällä ja kehittämällä kilpailussa kestäväksi kumppaniksi. Kehittyvä Eurooppa ry on panostanut lasten ja nuorten tiedekerhoissaan yhteistyökumppaniensa kanssa jo useamman vuoden astronomian, sähkön ja energiatuotannon sekä kestävän kehityksen teemoihin. Tavoitteena panostaa toivotun tulevaisuuden tekijöihin.
Comments