Nykyiset tutut ja turvalliset tavat tuottaa elantoa kaupankäynnin avulla ovat teknologian murroskauden aikana kohtaamassa suuria haasteita. Ennen vanhaan käytiin toreilla, viikonloppuisin saattoi olla isojakin myyjäisiä, ja pienyrittäjät odottivat tapahtumia mihin tuoda uusimmat ja suosituimmat tuotteensa. Kysynnän rajoittuessa tarjonta tasaantuu myös tekijöiltä, joka on luonut murroksen ja tarpeen sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Monille vanhemman ja miksei myös nuoremman sukupolven tekijöille verkkokaupat ja kansainvälistyminen voivat olla lähes kirosanoja. Kysynnän, logistiikan, kaupan ylläpidon ja markkinoinnin kysymykset tulevat olemaan uusia asioita joihin vastauksia on saatava, jotta elinkeino on tulevaisuudessakin taattu. Verkostoituminen ja yhteistyö saavat jälleen uuden merkityksen, sillä ratkaisujen löytäminen murroskauden haasteisiin alkaa olla pakollista eikä ainoastaan marginaalista hyötyä tuottavaa. Tässä artikkelissa pyritään selventämään miten kaupankäynti on muuttunut ja tarkentamaan kuinka paljon kansainvälisestä kaupasta ja digiaikaan siirtymisestä on hyötyä.
Kysyntä
Vuonna 2018 1,8 miljardia ihmistä osti jonkin tuotteen internetistä (Statista, 2018). Liikevaihdollisen kasvun ennustetaan saman lähteen mukaan nousevan vuoden 2018 2,8 biljoonasta 4,8 biljoonaan (2 800 miljardia - 4 800 miljardia) vuoteen 2021 mennessä. Noin 69% internettiä käyttävistä asiakkaista odottaa myös uusia tuotteita (Salesforce, 2018). Asiakkaiden odotukset tarkoittavat osaltaan myös sitä, että kerran kaupan liikkeen kanssa tehnyt on valmis myös asioimaan tutussa kaupassa uudelleen, mikäli jotakin uutta ja mielenkiintoista tulee tarjolle. Käsintehtyjen tuotteiden kysyntä on myös noussut, sillä yksilöllisyyden, erikoisuuden ja ainutlaatuisuuden merkitys ovat ihmisille tärkeitä. Tuotteiden laadulliset tekijät kuten materiaalit ja kestävyys korostuvat kun kuluttajilla on varaa mistä valita. Ihmisten valistuneisuuden kasvaessa tuotteiden tuotanto - ja laatutekijöiden merkityksen kasvaminen tarkoittaa myös ekologisuuden huomiointia tuotteita valikoidessa. Suurin markkina-alue on vaatteissa, joita verkkokaupoista ostetaan yhä enemmän. Tilastojen mukaan 57% internetissä kaupan tehneistä on ostanut jotakin muotiin liittyvää (Statista, 2019). Vaatekaupan keskittyminen internettiin on myös suomalaisille vaattureille positiivinen uutinen!
Oikeilla hakusanoilla voi käytännössä löytää lähes mitä tahansa. Kysyntää löytyy tuotteelle kuin tuotteelle. Digitaalisuuden aikakautena keskeiseksi haasteeksi jää asiakkaiden tavoittaminen ja houkuttelu omaa tarjontaa tutkimaan.
Markkinointi
On laskettu että 63% jokaisesta tehdystä kaupasta alkaa jollain tavalla internetistä (Thinkwithgoogle, 2018). Oli kyseessä sitten mainos, logo, kauppa, tavara, mikä tahansa kauppaan johtavan herätteen synnyttävä tekijä, ostoksen tekeminen lähtee hyvin suurella todennäköisyydellä internetin kautta. Sosiaalisen median kanavia käytetään hyvin aktiivisesti markkinointiin, sillä 45% koko maapallon väestöstä käyttää jotakin sosiaalista mediaa (Emarsys, 2019). Sosiaalisen median käyttäjät viettävät päivästään keskimäärin noin kolme tuntia siellä (Globalwebindex, 2019) Facebook on edelleen suurin.
Logistiikka
Kansainvälisen kaupan edellytyksenä on luonnollisesti se, että tuote saadaan myös liikkumaan ajallaan ja ehjänä. Tämä luo uuden kustannuksen, joka yleensä koituu asiakkaalle ylimääräiseksi menoeräksi. Logistiikkapalveluiden kilpailutus on oleellinen osa toimivan arvoketjun rakentamista. Asiakkaita kiinnostaa usein myös se, että saako saman tuotteen nopeammin omiin käsiin lähempää. Pakettien seuranta pitkin mantereita ei ole aina helppoa, eikä kuluttajakaan halua itse alkaa setvimään ulkomaalaisten toimijoiden kanssa asiaansa mikäli jotakin sattuu.
Suomen Postin pakettipalvelu sekä esimerkiksi Kaukokiidon palvelut ovat sisämaassa hyvin pitkälti kilpailutettuja ja hinnat suhteellisen saman tasoisia kun puhutaan normaalin kokoisen paketin lähettämisestä toiselle paikkakunnalle. Sen sijaan ulkomaille lähetettäessä vaihtoehdot paketin kuljettamiselle ovat yleensä joko lentokoneella tai maanteitse, joiden hintaerot voivat olla satoja euroja.
Varastointi
Kysynnän ollessa vaikea arvioitava, tulee varastoinnista myös tietynlainen dilemma. Kuinka paljon kannattaa jotakin tuotetta valmistaa, jotta niistä päästään myös joskus eroon? Kuinka kauan tietty trendi elää ja miten voittaa hintakilpailussa samanlaisen tuotteen ollessa useammastakin paikasta tarjolla. Hyvä esimerkki tästä oli fidget spinnerien aika ilmestyminen markkinoille. Näitä hyrriä valmistettiin varastoihin niin monia, että nykyään niitä saa jo lähes lähikaupan kassalta eurolla, jotka tuskin enää päätyvät lapsien käsiin enää vaan seuraavaksi kaatopaikan täytteeksi.
Kysyntää ja sen tuottamaa kaupankäyntiä on siis hyvä seurata, mutta ei tehdä suuria oletuksia. Niin sanottuja trendejä seuraamalla saa hieman osviittaa siitä kuinka pitkä tuotteen elinikä markkinoilla oikeasti on. Nyt ilmoilla näyttäisi olevan muun muassa kannettava tehosekoitin. Kaunkohan moisesta riittää iloa?
