Kestävän kehityksen teemaa käsiteltäessä on suuri kokonaisuus palasteltava osatekijöihinsä, jotta osa-alueita voidaan yksittäin kehittää kohti parempaa kokonaisuutta. Kestävä kehitys terminä tarkoittaa monelle eri asioita, joista erityisesti ympäristön kestävyys on noussut mediassa sekä julkisessa keskustelussa keskeiselle sijalle. Huoli elinympäristön kestävyydestä on kasvanut kuluvan vuoden aikana kun maailman ilmastopaneelin IPCC:n julkistamat tutkimukset ilmastonmuutoksesta ovat värittäneet kuvaa elinympäristömme tulevaisuudesta synkemmäksi (Ilmastopaneeli - IPCC). Mikäli ilmaston lämpenemistä ei kyetä hidastamaan, tulee maapallon ekosysteemi muuttumaan merkittävin ja usein ihmisille haitallisin tavoin. Elinympäristölle kestävä kehitys tarkoittaa usean eri aiheen yhdistämistä, jotta ympäristön kestävyys voidaan varmistaa.
Yhtenä tärkeimpänä yksittäisenä teemana kehityksen kestävyyden varmistamisessa on työvoiman kestävyys. Muutosten toteuttaminen vaatii ihmisiä ja työvoimaa, joka jaksaa ponnistella kehityksen eteen. Työssä jaksaminen on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi keskustelun ja kehityksen alueeksi kun väestön ikärakenteen muutokset ja osallistumisaste työmarkkinoille ovat luoneet työllisyyteen merkittäviä paineita. Työssä jaksamiseen liittyvien paineiden merkittävyys nousi valokeilaan Kansaneläkelaitoksen julkaistua tietoja myönnetyistä sairauspäivärahoista, joista ilmeni mielenterveyden ongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen taustalla (YLE 29.01.2019). Teollisuusmaiden keskusjärjestö OECD osaltaan on huomioinut mielenterveydellisten ongelmien lisääntymisen tuomat ongelmat (OECD 22.11.2018). Ikärakenteen muutokset on tiedostettu myös YK:n tasolla aihetta käsitelleessä raportissa, jossa huomioitiin nuorempien ikäluokkien suhteellinen pienentyminen verrattuna vanhempiin työikäisiin sekä eläköityviin ikäluokkiin (YK:n raportti 2017). Euroopassa ja Yhdysvalloissa rakennemuutokset luovat vahvoja paineita työmarkkinoiden muutoksiin sekä johdannaisesti valtioiden ja yhteiskuntien taloudelliseen kestävyyteen. Työikäisten sukupolvien on kyettävä tuottamaan talouteen kasvava määrä arvonlisää, jotta talous säilyy kestävällä pohjalla.
Maapallon väkiluvun kasvaessa myös ruokateollisuus tulee kohtaamaan kasvavia paineita tuotannon kasvattamiseen. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi esitetyt tavoitteet tulevat vaatimaan ruokaa tuottavalta teollisuudelta uusia menetelmiä jotta maapallon kasvava väestö voidaan ruokkia ja ympäristölle kestävä kehitys varmistaa. Kestävä ruoan tuotanto vahvistaa tuotantoketjua ja varmistaa, että kasvavalle väestölle riittää ravintoa (Euroopan Komissio 2019). Älymaataloudessa kehitetään digitalisaatiota ja koneälyä tuotannon tueksi, joiden avulla tuotantoa voidaan tehostaa ja hävikkejä vähentää. Tieteen ja teknologian oikeaoppinen valjastaminen ruokatalouden tuotantoketjuissa vaatii osaamista ja tietotaitoa, joita löytyy myös Suomesta. Maatalous on perinteisesti suomalaisille tärkeä teollisuuden ala ja tulevaisuudessa sen kokemat haasteet ja murrospaineet tulevat kasvamaan (SITRA 15.05.2019). Ravinnon tuotannon kestävän kehityksen varmistamiseksi on kehitettävä ympäristölle ystävällisiä menetelmiä, jotka ovat tuottavampia ja taloudellisesti kilpailukykyisiä. Ilmastonmuutoksen ja taloudellisuuden tuottamat paineet ovat kannustaneet maataloutta ja muuta elintarviketuotantoa ottamaan edistysaskeleita kohti kestävämpää kehitystä.
Ihmisten hyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittyvät yhteiskunnat tulevat tarvitsemaan kasvavia määriä energiaa. Maailman energiantarve kasvaa väkiluvun noustessa ja teollisuuden kehittyessä. Energian tuotanto kotitalouksien, teollisuuden sekä liikenteen tarpeisiin on merkittävin vaikuttaja ilmaston lämpenemisen taustalla. Sähköntuotannon ja liikenteen on uudistuttava nopealla aikataululla, jotta ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien päästöjen määrä alkaa laskea. Uusiutuvien menetelmien tuotanto on viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut kiinni perinteisistä lähteitä kuten hiiltä ja öljyä. Yhdysvalloissa uusiutuvilla menetelmillä tuotetun energian osuus markkinoiden kokonaistuotannosta on tuplaantunut (EIA 19.03.2019). Aasiassa Kiina on sijoittanut uusiutuvat energianlähteet keskeiseksi osaksi tuotantoaan, jonka ansiosta maasta on kehittymässä uusiutuvan energian edelläkävijä (Forbes 11.01.2019, Reuters 30.08.2019). Energiasektorin ympäristöystävällisyys on vuosikymmenen aikana hiljalleen kehittynyt ja IPCC:n raporteissa esitetyt skenaariot tulevaisuudesta luovat edelleen kasvavia paineita kestävän kehityksen edistämiselle. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi uusiutuvien, vähäpäästöisten tuotantomenetelmien on seuraavien vuosikymmenien aikana ohitettava ja korvattava fossiiliset polttoaineet tuotantoketjuissa. Parannukset uusiutuvan energian tuotantoteknologiassa ovat luoneet ympäristölle ystävällisistä menetelmistä taloudellisesti kilpailukykyisiä (Forbes 2018 13.01.2018). Uusiutuvat menetelmät tuottavat Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa enemmän energiaa kuin perinteinen hiili (The Guardian 2019 26.06.2019) ja vihreiden menetelmien parantunut kilpailukyky on hitaasti syrjäyttämässä fossiilisia polttoaineita (Forbes 2019 29.03.2019). Euroopassa ja Suomessa uusiutuvan energian osuus kokonaistuotannosta on kasvamassa (Eurostat, TEM, Energiateollisuus). Maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ilmastonmuutoksen synnyttämät murrospaineet ovat auttaneet sijoittajia tiedostamaan uusiutuvien menetelmien korostuvaa tärkeyttä, joka on tehnyt energiateollisuuden kestävästä kehityksestä lupaavan sijoituskohteen (YK Ympäristövirasto 18.06.2019)
