top of page
  • Writer's pictureTarja Ahlgren

Lasten ja perheiden toiminnalliset avaruusteemaiset tiedekerhot

Tieteen ja tekniikan historiaa, nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta

Suomi mukana avaruudessa yhä aktiivisemmin


Avaruus on kasvavassa määrin arkipäiväistä työtä ja toimintaa, joka edellyttää onnistuakseen huipputason osaamista sekä pitkäaikaista kehitystyötä. Suomalaista avaruusteknologiaa lähetetään avaruuteen pienten nanosatelliittien muodossa sillä ne ovat suurempia edeltäjiään edullisempia, ja mahdollistavat näin myös pienten maiden osallistumisen. Suomessa suunniteltua ja valmistettua teknologiaa on lähetetty avaruuteen myös osana suuria tutkimushankkeita. Ilmatieteenlaitoksen mittalaitteita on käytetty useissa Euroopan Avaruusjärjestön, Yhdysvaltalaisen NASA:n sekä Venäjän avaruusjärjestön luotaimissa. Ilmatieteenlaitoksen mittalaitteita tullaan näkemään myös Mars 2020-luotaimen kyydissä. Tekesin laskujen mukaan Suomessa rekisteröityjä, avaruus-alaan keskittyviä yrityksiä oli vuonna 2017 jo 80. Yritysten toiminta avaruusteknologian parissa on laaja-alaista ja ne kattavat satelliittien ohjelmistoja sekä suojaukseen tarvittavaa teknologiaa.


NASA:n laukaisema Curiosity mönkijä laskeutui Marsin pinnalle elokuussa 2012. Mönkijän mukana matkasi ilmatieteenlaitoksen antureita.

Maailmanlaajuisen avaruusteollisuuden kasvu merkitsee myös kaupallisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Mikrosatelliitteja kehittävä suomalainen avaruusteknologia-alan yritys Iceye suunnittelee uuden tyyppisten, entistä pienempien tutka-satelliittien laukaisua. Iceyen tavoitteena on hyödyntää matalilla kiertoradoilla toimivia tutka-satelliitteja tuottamaan paikannus- ja kartoitustietoa eri toimialojen käytettäväksi. Iceyen esimerkki on yksi osa-alue avaruuden tarjoamista kaupallisista mahdollisuuksista, joita on myös maan päällisessä tukitoiminnassa. Yhdysvaltalaisen rakettimarkkinoita valloittaneen SpaceX:n merellä toimiva laskeutumisalusta on rakennettu meri- ja energiateknologiaan erikoistuneen Wärtsilän osaamista ja tuotantoa. Maapalloa ympäröivän avaruuden kiihtyvä hyödyntäminen ja lisääntyvät yksityiset satelliitit edellyttävät tulevaisuuden avaruustoiminnalta kestävää kehitystä. Tehokas avaruusteollisuus vaatii toimivaa tiedonvälitystä, kehittyneitä paikannus ja datapalveluita, avaruusromun hävittämistä ja ennen kaikkea osaavia, motivoituneita toimijoita.


Suomen Akatemian hallituksen valitsemista 12:a huippuyksiköstä kaudelle 2018-2025 yksi on kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö. Yksikön yhtenä päätavoitteena on kehittää keinoja avaruusromu-ongelman ratkaisemiseksi, jotta avaruusteollisuuden käyttämien kiertoratojen ruuhkautumista voidaan vähentää. Yksikkö on myös asettanut tavoitteekseen rakentaa uuden sukupolven säteilynkestävä nanosatelliittiparvi, jonka avulla tuodaan säteily-ympäristön ymmärtäminen uudelle tasolle, ja osoitetaan sen kestävyys tuomalla satelliitit takaisin ilmakehään. Huippuyksikössä hyödynnetään myös kansainvälisten satelliittien mahdollistamaa uusinta kokeellista tutkimusta sekä maailman parhaita suurteholaskennan mallityökaluja. Tulevaisuuden tavoitteena on turvata kiertoradat huippuluokan tutkimuksen turvin sekä mullistaa kokeellinen avaruusfysiikka nanosatelliittien avulla (Suomen Akatemia 2018).



Avaruusteemaiset tiedekerhot


Avaruus on yksi yhdistyksen toiminnan pääteemoista ja haluamme levittää aiheesta tietoa sekä herättää mielenkiintoa varsinkin nuorten keskuudessa. Avaruusteemaisia tiedekerhoja on alettu toteuttaa ja nyt tarjolla on neljä (4) kahdeksan kerhokerran ja yksi (1) neljän kerhokerran kokonaisuus, jotka toimivat niin 6-12 vuotiaiden lasten kuin koko perheen kiinnostukseen vastaavana, innostavana toimintaympäristönä. Lähdemme liikkeelle maapallolta ja sen ilmakehästä kohti omaa aurinkokuntaa sekä sen ilmiöitä. Osallistujat eivät tarvitse ennakkotietoa tai tiedetaustaa, sillä toteutamme kerhokerrat vuorovaikutteisesti, itse tehden ja kokeillen. Kerhoissa kerrytetään tietoa, osaamista ja ymmärrystä monimuotoisin tavoin. Syksyllä 2019 Apollo 11 - kerhoissa ihmetellään menneisyyden avaruustehtäviä, sillä kuulento vuoden 1969 tekniikalla on edelleen hurja saavutus. Teemaa käsitellään myös nykyhetken ja lähitulevaisuuden tarpeista ja tavoitteista käsin.


Apollo kerhossa perehdytään lentoihin, jotka veivät ensimmäiset ihmiset kuun kamaralle.

Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä. Tähtitieteen tutkimusalueeseen kuuluu kaikki maapallon ja sen ilmakehän ulkopuolella oleva ja myös Maa yhtenä planeettana. Tähtitiede pohjautuu pääasiassa fysiikkaan, mutta siinä käytetään hyväksi muitakin tieteitä biologiasta kemiaan.

Kerhoissa koemme ja kokeilemme astronomiaa tekniikan, psykologian, fysiikan, kemian ja biologian eri näkökulmista. Apollo 11 – kerhoissa mukana on myös ravitsemustieteitä, joiden avulla tutkimme kuulennon ruokalistaa ja maistelemme välipalaa Apollo 11-lennon hengessä. Käytämme myös Euroopan avaruusjärjestön ESA:n lapsille ja nuorille suunnattuja materiaaleja. Kerhoihin ovat tervettulleita kaikki avaruudesta kiinnostuneet.

86 views0 comments
bottom of page